• hallitus1

Rantaniityt

Merenrantaniityt


Merenrantaniityt ovat avoimia heinä- ja ruohovaltaisia elinympäristöjä, jotka sijaitsevat alimman ja ylimmän vesirajan välisellä vyöhykkeellä. Rantavoimat (meriveden korkeusvaihtelut, aallot, liikkuvat jäät) pitävät rantaniittyjä avoimina luonnontilaisilla rannoilla. Rannan kaltevuus vaikuttaa niityn leveyteen: mitä loivempi ranta, sitä leveämpi on rantaniitty.


Merenrantaniittyjen kasvillisuus rantaviivan suuntaisesti vyöhykkeistä, joka riippuu meriveden korkeudesta, maaperästä sekä suolaisuuden ja kosteuden vaihteluista. Samanlaisilla kasvupaikoilla tietyllä korkeusvyöhykkeellä esiintyvät kasviyhdyskunnat ovat samankaltaisia. Jyrkillä ja avoimilla rannoilla vyöhykkeisyys on heikommin kehittynyttä kuin laakeilla suojaisilla rannoilla. Vyöhykkeiden sisälläkin erottuu pientopografian mukaan vaihtelevaa kasvustomosaiikkia. Merenrantaniittyjen kasvillisuus muuttuu myös maankohoamisen seurauksena.






Joen- ja järvenrantaniityt


Myös jokivarsilla ja järvenrannoilla esiintyy laakeilla, hienoaineksisilla rannoilla vyöhykkeisiä rantaniittyjä, joiden kasvillisuus on rannan suuntaisesti vyöhykkeistä korkeuden, suojaisuuden ja maaperän mukaan. Vyöhykkeet ovat jokien varsilla kapeita, kun taas järvien rannoilla ne voivat olla laajoja riippuen kaltevuudesta ja tulvista. Järvenrantaniittyjä niitettiin aiemmin koko maassa. Niittyalan lisäämiseksi myös järvien pintaa laskettiin ja rantoja kuivatettiin. Niiton lisäksi niittyjä perinteisesti jälkilaidunnetiin. Laiduntaminen lisäsi myös kasvukauden pituutta rantaniityllä.

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki